Pörssi- ja lehdistötiedotteet 2005

Elektrobit on k�ytt�nyt IFRS1 -siirtym�standardin sallimia poikkeamia yksitt�isten standardien takautuvaan soveltamiseen. Esitett�vien IFRS-tietojen laadinnassa on k�ytetty laadintahetkell� voimassaolleita IFRS-standardeja. Avaava tase saattaa viel� muuttua, mik�li jokin standardi tai tulkinta muuttuu ennen tilikaudelta 1.1.2005 - 31.12.2005 laadittavan IFRS-vuositilinp��t�ksen valmistumista.

 

IFRS-s��nn�st��n siirtyminen pienent�� konsernin siirtym�hetken 1.1.2004 omaa p��omaa noin 1,5 Meur (1,9 %) taseen loppusumman kasvaessa noin 3,5 MEUR (2,4 %). Merkitt�vimm�t muutokset konsernin siirtym�hetken omaan p��omaan aiheutuvat konserniliikearvon arvonalentumisesta ja laskennallisten verojen kirjauksista. Taseen varojen m��r�� kasvattaa eniten rahoitusleasingsopimuksilla hankitun k�ytt�omaisuuden sis�llytt�minen taseeseen sek� pienemm�ss� m��rin vaihto-omaisuuteen sis�llytett�v�t kiinte�t menot ja rahoitusinstrumenttien kirjaaminen k�yp��n arvoonsa.

 

Siirtyminen IFRS-standardien noudattamiseen ei selvitystemme mukaan aiheuta muutosta el�kej�rjestelyjen konsernitaseeseen 1.1.2004 kirjatun el�kevelan m��r�ss�. Konserniyhti�idemme el�kej�rjestelyt on hoidettu vakuutusyhti�iss�. Ulkomaan tyt�ryhti�idemme el�kej�rjestelyt ovat luonteeltaan maksupohjaisia ja Suomen nykyisen TEL -vakuutuksen ty�kyvytt�myysel�kett� koskevan el�kevelan kirjausmenettelyn on tulkittu k�yt�nn�ss� vastaavan nykyist� kirjanpitok�yt�nt�� FAS:ssa. Ty�kyvytt�myysel�ke on IAS 19:n mukainen muu pitk�aikainen ty�suhde-etuus, jonka taso ei riipu ty�suhteen kestoajasta IFRS -tilinp��t�ksen laativassa

yrityksess�. IAS 19.130 s��nn�ksen mukaan ty�kyvytt�myysel�kkeen osalta ns. velvoitteen synnytt�v� tapahtuma on ty�kyvytt�myystapahtuma. Kulu- ja velkakirjaukset tehd��n, kun t�llainen tapahtuma on sattunut.

 

Segmenttiraportoinnissa ensisijainen raportointimuoto perustuu liiketoiminnallisiin segmentteihin, joita  ovat palveluliiketoiminta ja tuoteliiketoiminta. Toissijainen raportointimuoto perustuu maantieteellisiin segmentteihin, joita ovat Eurooppa, Amerikat ja Aasia.

 

Vertailukelpoisuuden s�ilymiseksi suomalaisen tilinp��t�sk�yt�nn�n mukaiseen liikevaihtoinformaatioon, konserni tulee toistaiseksi esitt�m��n segmenttiraportoinnin edellytt�mien tietojen lis�ksi liikevaihtotiedot erikseen Palveluliiketoiminnassa eriteltyn� Sopimustuotekehitys- ja Autoteollisuus-liiketoimintaan sek� Tuoteliiketoiminnassa eriteltyn� Testaus- ja Automaatioj�rjestelm�t-liiketoimintaan.

 

IAS 36 -standardi m��r�� menettelytavoista, joita noudatetaan konserniliikearvon ja tiettyjen muiden omaisuuserien arvonalentumistesteiss�. IFRS-standardeihin siirtym�hetken konserniliikearvot testattiin IAS36 -standardin edellytt�m�ll� tavalla. Testauksen perusteella konserniliikearvoon tehtiin 2,3 MEUR arvonalennus, jonka j�lkeen konserniliikearvoa j�i j�ljelle 2,7 MEUR.

 

IFRS-standardien vaikutus vuoden 2004 poistoihin

FAS-konsernitilinp��t�ksess� 2004 kirjattiin poistoja ja arvonalentumisia yhteens� 13,3 MEUR, joista konserniliikearvon osuus on 7,2 MEUR. Tyt�ryhti�hankintoihin liittyvien poistojen ja arvonalentumisten m��r� on vuonna 2004 IFRS -s��nn�ksi� noudatettaessa  5,7 MEUR.

 

 

 

 

Aineelliset k�ytt�omaisuushy�dykkeet

Taseeseen on aktivoitu rahoitusleasingsopimuksiksi luokitellut vuokrasopimukset IAS17 standardin mukaisesti, mik� kasvatti tase-er�n kirjanpitoarvoa 3,1 Meur. Muu osa muutoksesta aiheutuu FAS-taseessa olevien omaisuuserien ryhmittelyst� IFRS-standardien vaatimaan esitt�mistapaan ja kohdistuu vuokrakiinteist�jen perusparannusmenoihin.

 

Liikearvo

IFRS-oikaisu sis�lt�� IAS36 mukaisen arvonalennustestauksen johdosta tehdyn arvonalennus-kirjauksen 2,3 Meur. Muu osa muutoksesta aiheutuu FAS-taseessa olevien omaisuuserien ryhmittelyst� IFRS-standardien vaatimaan esitt�mistapaan ja kohdistuu tuoteoikeuksiin, jotka on siirretty muihin aineettomiin hy�dykkeisiin.

 

Aineettomat hy�dykkeet

FAS-kirjanpitosaldoon tehdyt muutokset aiheutuvat kokonaisuudessaan omaisuuserien ryhmittelyst� IFRS-standardien vaatimaan esitt�mistapaan. Muutokset sis�lt�v�t vuokrakiinteist�jen perusparannusmenojen 0,4 Meur siirron aineellisiin k�ytt�omaisuushy�dykkeisiin sek� tuoteoikeuksien 0,2 Meur siirron liikearvosta aineettomiin oikeuksiin.

 

Sijoituskiinteist�t

IAS40 standardin mukaisesti sijoituskiinteist�ksi luokiteltavan kiinteist�n kirjanpitoarvo on siirretty t�h�n tase-er��n muista sijoituksista. Samalla kiinteist�n on arvostettu IFRS1:n oletushankintamenon mukaisesti IFRS-standardeihin siirtymishetken k�yp��n arvoon.

 

Muut sijoitukset

P��osa IFRS-oikaisusta aiheutuu konsernin osakesalkun arvostamisesta k�yp��n arvoon IAS39 standardin mukaisesti. Osakesalkun arvostusperiaatteen muutos kasvatti omaisuuser�n kirjanpitoarvoa 0,7 Meur. Muu osa oikaisusta muodostuu osakeomistuksen 0,2 Meur kautta omistetun kiinteist�sijoituksen siirt�misest� osaksi sijoituskiinteist�n kirjanpitoarvoa.

 

Laskennalliset verosaamiset

Laskennalliset verosaamiset on kirjattu kaikista niist� konsernitaseen kirjanpitoarvon ja verotusarvon v�lisist� v�hennyskelpoisista v�liaikaisista eroista, joiden osalta laskennallinen verosaaminen voidaan todenn�k�isesti hy�dynt�� tulevina tilikausina. IAS12 standardin k�ytt��notto kasvatti laskennallisia verosaamisia 0,4 Meur.

 

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus on arvostettu IAS2 standardin mukaisesti, jolloin vaihto-omaisuuteen kohdistuva osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteist� menoista sek� poistoista yhteens� 0,6 Meur on lis�tty FAS-kirjanpitoarvoon.

 

Myyntisaamiset ja muut saamiset

Tase-er�n arvonnousu 0,3 Meur aiheutuu IAS39 standardin mukaisten johdannaisinstrumenttien arvostamisesta k�yp��n arvoon.

 

Kertyneet voittovarat

Edellisten tilikausien voittovarojen kirjanpitoarvo aleni 1,5 Meur p��asiassa seuraavien standardien yhteisvaikutuksesta:

 

 

V�hemmist�osuus

V�hemmist�osuuden alennus 0,2 Meur perustuu IAS8 standardin mukaiseen oikaisuun.

 

Laskennalliset verovelat

Laskennallinen verovelka on kirjattu kaikista konsernitaseen kirjanpitoarvon ja verotusarvon v�lisist� veronalaisista v�liaikaisista eroista. IAS12 standardin k�ytt��notto kasvatti laskennallisia verovelkoja 1,7 Meur, mist� muutoksesta 1,1 Meur kohdistuu rakennuksien kirjanpitoarvoon sis�ltyv��n konserniaktiivaan.

Korolliset velat

Tase-er�n lis�ys 3,5 Meur aiheutuu kokonaisuudessaan IAS17 mukaisten rahoitusleasingvelkojen kirjaamisesta taseeseen. Saldoon sis�ltyy my�s sijoituskiinteist�ksi luokiteltuun kiinteist��n kohdistuva velka. Rahoitusleasingveloista on pitk�aikaista 1,9 Meur ja 1,6 Meur lyhytaikaista

 

 

Oulunsalo, 9.3.2005

 

Elektrobit Group Oyj

Hallitus